torstai 14. elokuuta 2008

Hengen luoma uusi elämä


Room.7:1 - 4
1 Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.* [Eräissä käsikirjoituksissa on lisäys: "ja jotka eivät vaella lihan vaan Hengen mukaan."]
2 Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
3 Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin,
4 jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.

Kun kestävyyttä koetellaan


Kun joudut syyttä läheistesi hylkäämäksi ja syyttämäksi, muista, että tämän tien kulki myös Job menetettyään kaiken omaisuutensa ja perheensä, Jeesuksesta puhumattakaan. Muista, ettei Jeesuksesta tuntunut hyvältä, kun ihmiset pilkaten kyselivät, missä on Hänen Jumalallinen voimansa, kun Hän riippui ristillä ja teki kuolemaa. Eikä Jobista tuntunut hyvältä, kun hän kaapi paiseitaan ruukunpalasilla inhimillisesti katsoen täydessä pimeydessä.


Tähän nämä miehet kuitenkin joutuivat toteuttaessaan Jumalan tahtoa elämässään. Muista näitä miehiä sinä päivänä, kun olet läheistesikin hylkäämä ja sinulta tivataan, mitä syntiä olet tehnyt, kun elämäsi on joutunut tähän jamaan. Tai tilanteessa, kun sairastat tai olet vararikon partaalla.
Muista, että juuri näin Jumala on saattanut suunnitella ja että Hän on valmistanut myös pääsyn näistä vaikeuksista ajallaan. Toki joskus kärsimme omien syntiemme tähden. Tällöinkin voimme tehdä parannuksen ja turvautua Hänen armoonsa. Onneksi Jumalan suunnitelma ei normaalisti ole sitä, että aina vain kärsimme samoissa vaikeuksissa, vaan se, että kun vaikeudet ovat tehneet tehtävänsä elämässämme, meidät vapautetaan niistä.

Yksi syy siihen, että Herra sallii voimakkaita ahdistuksia elämäämme, on se, että oppisimme, että Jumala antaa kaiken armostaan. Armon sanoma on helpommin sanottu kuin sisäistetty. Jos olet ollut kuuliainen, antanut aikaasi, varojasi tai palvellut Herraa, et voi odottaa, että sinua siunattaisiin sillä perusteella.

Kerran erään ystäväni annettua rahaa hyvään tarkoitukseen ja autettuaan lähimmäistään hänelle tuli hurskas ajatus: ”Olenpa tehnyt hyvää, ehkäpä saan siunauksen Herralta!”. Kun hän saapui autolleen, hän huomasi, että sen katon päällä oli hypelty niin, että katto oli painunut sisään. Ja kun mies kohtasi vielä pari muuta ongelmaa, hänen ajatuksensa muuttuivat katkeriksi: ”Tämänkö siitä saa, kun palvelee Herraa?”
Tuo ystäväni ei muistanut kiusauksen hetkellä, että Herra ei ole velvollinen siunaamaan sillä perusteella, että olemme tehneet hyvää. Meidän on myös muistettava, että juuri silloin, kun teemme Jumalan tekoja, saatana alkaa kovan vastustuksen. Jumala haluaa kuitenkin antaa meille suojan perkeleen hyökkäyksiä vastaan, mutta sekin tapahtuu Hänen armostaan. Kaikki – siis myös hengellinen sota – kulminoituu Jumalan armoon. On silti hyvä muistaa, ettei Jumala unohda hyviä tekojamme, vaan eräänä päivänä saamme niistä armon palkan.

Kärsimykset opettavat kuuliaisuutta
Kaikkein rankimpien koetusten tarkoituksena on viedä meidät tilanteeseen, jossa vain Jumalan armo voi meidät pelastaa. Kun Jeesus taisteli Getsemanessa ja lopulta antoi henkensä Golgatalla, hän teki sen kerta kaikkiaan meidän edestämme. Alkukielessä sana ”antoi” tarkoittaa kokonaan pois antamista. Hän luovutti henkensä Jumalan käsiin tuossa tilanteessa. Sen suurempaa rakkautta ei ole kuin, että antaa henkensä toisten edestä.Tarvitsiko Jeesuksen oppia mitään maan päällä vaeltaessaan? Raamatun mukaan Hän oppi kuuliaisuuden siitä, mitä Hän kärsi. Eikö ole häkellyttävää, että Jeesuksen tuli oppia kuuliaisuus kärsimysten kautta? Jos Hänen tuli se oppia näin, niin kuinka paljon ennemmin meidän tulee se oppia kärsimysten kautta. Tämä onkin yksi kärsimysten tarkoitus. Jos siis haluat olla kuuliainen, ole valmis kärsimään yhdessä Mestarisi kanssa. Ja kun kärsimme, ei ole tarkoitus, että koko maailma saa tietää, kuinka paljon kärsimme! Ei Jeesuskaan avannut suutaan, kun Hänet vietiin ristille. Tämä tosin ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi jakaa murheitamme muiden uskovien tai sielunhoitajien kanssa, vaan sitä, ettei meidän tule esiintyä hyvin hurskaina ja hakea väärää myötätuntoa muilta, kun kärsimme. Lopulta paras lohduttaja on kuitenkin Herra itse.

Tarvitsemme kärsimyksiä siis monesta syystä: Jumalan armon ja kuuliaisuuden oppimiseen sekä murtumiseen. Kaikista kärsimyksistä huolimatta olemme turvallisesti Herran käsissä, kunhan vain suostumme Hänen teihinsä. Kaikissa vaikeuksissasi opit tuntemaan Jumalan rakkauden ja mikä parasta, opit rakastamaan Herraa.
Uskon, että arvokkain asia, minkä voimme maan päällä saada, on rakkaus- ja luottamussuhde Jeesukseen. Tätä et voi oppia, jollei uskoasi ja jumalasuhdettasi koetella. Ja mitä suuremmat koettelemukset, sitä parempi tulos ja palkka. Antaudutaan siis Hänen armoonsa ja annetaan Jumalan pelastaa ja muuttaa meidät. Se johtaa nisunjyvän kuolemaan ja rikkaaseen elämään niin täällä kuin tuonpuoleisessa.