Tältä minusta on tuntunut viime viikolla ja tällä viikolla se jatkuu. Mutta luotan Herraamme Jeesukseen Kristukseen, että Hän ajallaan minut täältä nostaa.
Kun et jaksa taistella, odota Herraa. Katso, mitä Hän tekee! Hiljaa odottaminen ei ole alistumista tappioon. Se on uskoa. Herran odottaminen on uskoa sen jaloimmassa muodossa. ”Odota Herraa. Ole luja ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa!” (Ps 27:14)
”Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina". Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 8:35-39)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti