1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. (31:2) Herra, sinuun minä turvaan. Älä milloinkaan hylkää minua. Sinä olet vanhurskas, pelasta minut!
2 (31:3) Kuule minua, riennä avukseni! Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta, vuorilinna, johon minut pelastat.
3 (31:4) Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani. Sinä johdatat ja ohjaat minua, sillä sinä olet minun Jumalani.
4 (31:5) Sinä päästät minut verkosta, jonka viholliset ovat virittäneet eteeni. Sinä olet minun turvani! [Ps. 25:15]
5 (31:6) Sinun käsiisi minä uskon henkeni. Herra, sinä lunastat minut vapaaksi, sinä uskollinen Jumala. [Luuk. 23:46; Ap. t. 7:59 5. Moos. 7:9+]
6 (31:7) Minä kavahdan niitä, joiden jumalana on turhuus ja harha. Minä luotan sinuun, Herra, [5. Moos. 32:21+]
7 (31:8) iloitsen ja riemuitsen sinun hyvyydestäsi. Sinä näet minun hätäni, tiedät kaiken tuskani.
8 (31:9) Sinä et jätä minua vihollisten käsiin vaan avaat minulle ahdingosta tien.
9 (31:10) Herra, ole minulle armollinen, olen hädässä. Silmäni ovat surun sumentamat, olen loppuun uupunut.
10 (31:11) Elämäni kuluu murheessa, vuoteni katoavat huokaillessa. Voimani ehtyvät rikkomusteni tähden, luuni riutuvat.
11 (31:12) Vihamieheni pitävät minua pilkkanaan, naapurit minua ivaavat, tuttavat karttavat. Kaikki, jotka tulevat kadulla vastaan, kiertävät minut kaukaa. [Job 19:13-20+]
12 (31:13) Minut on unohdettu kuin olisin kuollut, minut on hylätty kuin särkynyt ruukku.
13 (31:14) Kuulen, kuinka ihmiset panettelevat minua. Kauhu saartaa minut, kun vihamieheni liittoutuvat minua vastaan ja punovat juonia henkeni menoksi.
14 (31:15) Mutta minä turvaan sinuun, Herra, ja sanon: "Sinä olet minun Jumalani!"
15 (31:16) Sinun kädessäsi ovat elämäni päivät. Älä jätä minua vihollisteni ja vainoojieni armoille!
16 (31:17) Katso jälleen palvelijasi puoleen, sinä armollinen Jumala, auta minua.
17 (31:18) Herra, sinua minä huudan avuksi, älä hylkää minua. Kohdatkoon onnettomuus jumalattomia! Vaienna heidät ja syökse tuonelaan.
18 (31:19) Mykistykööt valheen puhujat, nuo, jotka röyhkeästi syyttävät viatonta ja halveksivat häntä kopein sanoin!
19 (31:20) Kuinka suuri onkaan sinun hyvyytesi! Se on ehtymätön aarre niille, jotka sinua pelkäävät. Kaikkien nähden sinä annat apusi niille, jotka turvautuvat sinuun.
20 (31:21) Sinä suljet heidät armosi suojiin, otat heidät turvaan majaasi. Sinne eivät ulotu ihmisten juonet, eivät syyttävät puheet.
21 (31:22) Kiitetty olkoon Herra! Hän osoitti minulle ihmeellistä hyvyyttään, kun olin saarrettuna.
22 (31:23) Hädissäni minä sanoin: "Minut on repäisty pois sinun luotasi!" Ja sinä kuulit rukoukseni, kun huusin sinua avuksi.
23 (31:24) Rakastakaa Herraa, kaikki hänen palvelijansa! Herra suojelee uskollisiaan mutta rankaisee säälittä niitä, jotka uhmaten nousevat häntä vastaan.
24 (31:25) Rohkaiskaa mielenne, olkaa lujat, kaikki te, jotka panette toivonne Herraan!
