Herra, ota minusta pois kaikki se,mikä erottaa minut sinusta.Herra, anna minulle sitä,mikä vie minua lähemmäksi sinua.Herra, ota minusta pois itsekkyytenija anna itsesi minulle. Aamen.

ERÄÄLTÄ VASTAUS PALSTALTA POIMITTU
Jumala ei vaadi sinua tuntemaan mitään. Tunteet eivät meitä pelasta, vaan Jeesus Kristus ja hänen sovituskuolemansa ristillä. Siinä saamme levätä ja siihen luottaa turvallisesti, katsella tätä armoa eikä tuijottaa omia tunteitamme tai tunteettomuuttamme. Kristus on meidän rauhamme, vaikka meidän sisimmässämme olisikin rauhattomia tunteita. Meidän tunteemme tai tunteettomuutemme ei muuta Jumalan rakkautta meitä kohtaan.

Sinulle, joka haluaisit tulla tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena pelastajana, neuvoisin,

• lue raamattua vaikka et ymmärtäisikään (matteus,markus,luukas,johannes)


• etsi seurakunta (rukoile asian puolesta, sinua johdatetaan kyllä)


• voit myös kirjoittaa minulle malico63@luukku.com


• onko sinulla uskovia tuttavia


• tv7 on hyvä tv-kanava, jos siihen on mahdollisuus
• ÄLÄ JÄÄ YKSIN AJATUSTESI KANSSA

Jos vastaat "Ei", niin mieti, jos Jumala on sittenkin olemassa ja raamattu on sanasta sanaan totta?

Siunausta kaikille, muistan rukouksin teitä.

"Älä ilku, viholliseni, minulle. Vaikka olen kaatunut, minä nousen vielä, vaikka olen keskellä pimeyttä, Herra on minun valoni."
Miika 7:8

Jaak.3:17

Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Jaak.3:17.

Kun olin pieni tyttö, vanhempi veljeni istutti pienen kasvimaan takapihallemme. Katselin häntä, kun hän touhusi kasvimaallaan.

Ollen tyypillinen pikkusisko minä pommitin häntä koko ajan kaikenlaisilla puutarhaan hoitoon liittyvillä kysymyksilläni. En voinut ymmärtää sitä, kuinka oli välttämätöntä odottaa siementen kasvamista. Viiden vanhana en mitenkään osannut kuvitella mielessäni, kuinka paljon aikaa kuluisi ennen kuin porkkanat olisivat kasvaneet. Joka päivä menin hänen kasvimaalleen katsomaan, kuinka hänen kylvämänsä siemenet pärjäsivät. Aika pitkän ajan jouduin lähtemään pois pettyneenä.
Eräänä päivänä, kun taas tarkkailin hänen istutuksiaan, huomasin ihmeellisen asian - pienenpieniä taimia pisti esiin maasta. Ne olivat niin söpöjä, mutta ainoa mitä saatoin nähdä oli niiden pienet vihreät alut. Vanhempi ja viisaampi veljeni vakuutti minulle, että ne olivat kasvavia porkkanoita, mutta emme voineet nähdä porkkanoita, koska ne olivat maan alla.

Uskoin kyllä veljeäni, mutta kun hän käänsi selkänsä, halusin varmistua asiasta. Niinpä minä vetäisin ylös maasta yhden hänen taimensa. Ja todellakin: siinä pienen varren päässä oli pieni porkkana. Olin innoissani, vein sen veljelle ja näytin sitä: "katso porkkana!" Hän oli vähän kauhistunut tekoni johdosta ja meni kertomaan äidille. Minä olin ihan innoissani, mutta jostain syystä he eivät olleet.
Veli meni pienen porkkanansa kanssa takaisin kasvimaalleen. Äiti tuli selittämään minulle, kuinka kauan kestää ennen kuin taimesta tulee täysikasvuinen porkkana. Kun hän kertoi minulle, että minä olin pilannut porkkanan elämän vetämällä sen ylös ennenaikaisesti, minulle tuli paha mieli.

Menin veljeni luo ja vakuuttelin hänelle, että meidän pitäisi yrittää istuttaa porkkana uudestaan, ja niin teimmekin. Tulevina viikkoina se kasvoi jonkin verran, mutta siitä ei koskaan tullut yhtä iso kuin niistä, jotka saivat rauhassa kasvaa.
Kun vedin porkkanan ylös maasta, se oli hyvin pieni. Se oli keskeneräinen ja kehittymätön, mutta se olikin vielä kasvuprosessinsa alussa ja vasta kypsymässä. Kuinka älytöntä olisi ollut arvostella porkkanaa tässä vaiheessa ja kuinka mieletöntä on arvostella ihmisiä siinä elämän vaiheessa, kun he ovat vielä kasvuvaiheessa ja kehittymässä kohti täysi-ikäisyyttä.

Valitettavasti useimmilla ihmisillä on taipumus tuomita toisia jonakin heidän elämänsä hetkenä sen sijasta, että tutkisivat heidän elämäänsä kokonaisuutena. Me emme ole hetken lapsia, me olemme elämänkaaria. Jumala ei tuomitse meitä hetki hetkeltä, vaan hän tarkkailee meidän elämäämme kokonaisuutena. Joku, joka on tehdastyöläinen nyt, voi olla pelastukseksi miljoonille tulevaisuudessa. Seuraava suuri herätyspuhuja voi olla tällä hetkellä kotiäiti. Mies, joka elää tänään katuojassa, voi olla saarnatuolissa huomenna. Psykiatrisen osaston potilas voi olla huomisen evankelista. Jumalan kanssa voi mikä tahansa olla mahdollista.

Synti erotti ihmisen Jumalasta

Jumala teki Jeesuksen ristinkuoleman kautta sillan Itsensä ja ihmisen välille.

"Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen." (Room. 10:9 - 10.)

Ottamalla Jeesuksen vastaan siirrymme Jumalan lapsiksi. Jeesus mahdollisti tämän kuolemalla ristillä.

Rukous:

Kiitos Taivaallinen Isä, siitä että olet ottanut minut lapseksesi kun uskon Jeesukseen. Auta minua elämään Jeesuksen seuraajana. Kiitos, että saan rukouksessa keskustella Sinun kanssasi. Auta minua ymmärtämään sinun sanaasi Raamattua. Johdata minut toisten uskovien seuraan ja seurakuntaan. Anna minulle rohkeutta, etten kätkisi uskoani ja anna viisautta kertoa siitä läheisilleni. Täytä minut Pyhällä Hengelläsi ja anna minulle niitä armolahjoja joita hyväksi näet. Anna minulle myös rohkeutta ottaa kaste sinun nimeesi. Osoita minun elämästäni sellaiset asiat, joista haluat minun luopuvan. Anna minulle voimaa luopua niistä asioista, jotka tiedän vääräksi. Aamen

Jesajan luku 53

JESAJAN KIRJA
53 LUKU
53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.53:8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.53:9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.53:10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.53:11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.