perjantai 15. elokuuta 2008

Jesajan luku 53


JESAJAN KIRJA
53 LUKU
53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.53:8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.53:9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.53:10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.53:11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

torstai 14. elokuuta 2008

Hengen luoma uusi elämä


Room.7:1 - 4
1 Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.* [Eräissä käsikirjoituksissa on lisäys: "ja jotka eivät vaella lihan vaan Hengen mukaan."]
2 Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
3 Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin,
4 jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.

Kun kestävyyttä koetellaan


Kun joudut syyttä läheistesi hylkäämäksi ja syyttämäksi, muista, että tämän tien kulki myös Job menetettyään kaiken omaisuutensa ja perheensä, Jeesuksesta puhumattakaan. Muista, ettei Jeesuksesta tuntunut hyvältä, kun ihmiset pilkaten kyselivät, missä on Hänen Jumalallinen voimansa, kun Hän riippui ristillä ja teki kuolemaa. Eikä Jobista tuntunut hyvältä, kun hän kaapi paiseitaan ruukunpalasilla inhimillisesti katsoen täydessä pimeydessä.


Tähän nämä miehet kuitenkin joutuivat toteuttaessaan Jumalan tahtoa elämässään. Muista näitä miehiä sinä päivänä, kun olet läheistesikin hylkäämä ja sinulta tivataan, mitä syntiä olet tehnyt, kun elämäsi on joutunut tähän jamaan. Tai tilanteessa, kun sairastat tai olet vararikon partaalla.
Muista, että juuri näin Jumala on saattanut suunnitella ja että Hän on valmistanut myös pääsyn näistä vaikeuksista ajallaan. Toki joskus kärsimme omien syntiemme tähden. Tällöinkin voimme tehdä parannuksen ja turvautua Hänen armoonsa. Onneksi Jumalan suunnitelma ei normaalisti ole sitä, että aina vain kärsimme samoissa vaikeuksissa, vaan se, että kun vaikeudet ovat tehneet tehtävänsä elämässämme, meidät vapautetaan niistä.

Yksi syy siihen, että Herra sallii voimakkaita ahdistuksia elämäämme, on se, että oppisimme, että Jumala antaa kaiken armostaan. Armon sanoma on helpommin sanottu kuin sisäistetty. Jos olet ollut kuuliainen, antanut aikaasi, varojasi tai palvellut Herraa, et voi odottaa, että sinua siunattaisiin sillä perusteella.

Kerran erään ystäväni annettua rahaa hyvään tarkoitukseen ja autettuaan lähimmäistään hänelle tuli hurskas ajatus: ”Olenpa tehnyt hyvää, ehkäpä saan siunauksen Herralta!”. Kun hän saapui autolleen, hän huomasi, että sen katon päällä oli hypelty niin, että katto oli painunut sisään. Ja kun mies kohtasi vielä pari muuta ongelmaa, hänen ajatuksensa muuttuivat katkeriksi: ”Tämänkö siitä saa, kun palvelee Herraa?”
Tuo ystäväni ei muistanut kiusauksen hetkellä, että Herra ei ole velvollinen siunaamaan sillä perusteella, että olemme tehneet hyvää. Meidän on myös muistettava, että juuri silloin, kun teemme Jumalan tekoja, saatana alkaa kovan vastustuksen. Jumala haluaa kuitenkin antaa meille suojan perkeleen hyökkäyksiä vastaan, mutta sekin tapahtuu Hänen armostaan. Kaikki – siis myös hengellinen sota – kulminoituu Jumalan armoon. On silti hyvä muistaa, ettei Jumala unohda hyviä tekojamme, vaan eräänä päivänä saamme niistä armon palkan.

Kärsimykset opettavat kuuliaisuutta
Kaikkein rankimpien koetusten tarkoituksena on viedä meidät tilanteeseen, jossa vain Jumalan armo voi meidät pelastaa. Kun Jeesus taisteli Getsemanessa ja lopulta antoi henkensä Golgatalla, hän teki sen kerta kaikkiaan meidän edestämme. Alkukielessä sana ”antoi” tarkoittaa kokonaan pois antamista. Hän luovutti henkensä Jumalan käsiin tuossa tilanteessa. Sen suurempaa rakkautta ei ole kuin, että antaa henkensä toisten edestä.Tarvitsiko Jeesuksen oppia mitään maan päällä vaeltaessaan? Raamatun mukaan Hän oppi kuuliaisuuden siitä, mitä Hän kärsi. Eikö ole häkellyttävää, että Jeesuksen tuli oppia kuuliaisuus kärsimysten kautta? Jos Hänen tuli se oppia näin, niin kuinka paljon ennemmin meidän tulee se oppia kärsimysten kautta. Tämä onkin yksi kärsimysten tarkoitus. Jos siis haluat olla kuuliainen, ole valmis kärsimään yhdessä Mestarisi kanssa. Ja kun kärsimme, ei ole tarkoitus, että koko maailma saa tietää, kuinka paljon kärsimme! Ei Jeesuskaan avannut suutaan, kun Hänet vietiin ristille. Tämä tosin ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi jakaa murheitamme muiden uskovien tai sielunhoitajien kanssa, vaan sitä, ettei meidän tule esiintyä hyvin hurskaina ja hakea väärää myötätuntoa muilta, kun kärsimme. Lopulta paras lohduttaja on kuitenkin Herra itse.

Tarvitsemme kärsimyksiä siis monesta syystä: Jumalan armon ja kuuliaisuuden oppimiseen sekä murtumiseen. Kaikista kärsimyksistä huolimatta olemme turvallisesti Herran käsissä, kunhan vain suostumme Hänen teihinsä. Kaikissa vaikeuksissasi opit tuntemaan Jumalan rakkauden ja mikä parasta, opit rakastamaan Herraa.
Uskon, että arvokkain asia, minkä voimme maan päällä saada, on rakkaus- ja luottamussuhde Jeesukseen. Tätä et voi oppia, jollei uskoasi ja jumalasuhdettasi koetella. Ja mitä suuremmat koettelemukset, sitä parempi tulos ja palkka. Antaudutaan siis Hänen armoonsa ja annetaan Jumalan pelastaa ja muuttaa meidät. Se johtaa nisunjyvän kuolemaan ja rikkaaseen elämään niin täällä kuin tuonpuoleisessa.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Joka ei mitään ole


Kun Jumala tahtoi tehdä maailman ihmeellisimmän taideteoksen, hänelle kelpasi maan tomu. Kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, se merkitsi käytännössä sitä, että hän kykeni näkemään tuossa maan tomussa oman kuvansa jo ennen kuin hän koski siihen. Jumala on siitä merkillinen, että hän näkee elämän lupauksia sielläkin, missä ihminen näkee vain kuolleen ja kuivan maaperän. Siksi Jumala valitsee sen, «joka ei mitään ole, tehdäkseen mitättömäksi sen, joka jotakin on« (1 Kor. 1: 28).
Jumalan kunnia näkyy siinä, että hän synnyttää elämän maaperään, jossa inhimillisten laskelmien mukaan ei ole mitään elämän lupauksia.
Olen monesti ihmetellyt Vanhan testamentin suuria naishahmoja. Kun heidät valittiin kantamaan sydämensä alla sittemmin suuria Jumalan miehiä, heidät johdettiin sitä ennen menettämään kaikki inhimillinen toivonsa äidin osastaan. Aabraham oli sadan vuoden iässä ja hänen vaimonsa 90-vuotias, kunnes «Herra piti Saarasta huolen, niinkuin oli luvannut« (1 Moos. 21: 1). Iisakilla oli suuri tuska vaimonsa tähden, ja «hän rukoili Herraa« Rebekan puolesta, sillä tämä oli hedelmätön. Huokauksiin vastattiin 20 vuoden kuluttua. Myös Jaakobin vaimo Raakel oli kauan hedelmätön ja «taisteli Jumalan taisteluja«, kunnes Jumala «muisti Raakelia ja kuuli häntä« antaen rukousten lapsen Joosefin. Mooseksen äiti joutui luopumaan lapsestaan ja hylkäämään hänet Niilin virtaan, mutta «Herra veti hänet ylös vedestä«. Elkanan vaimo Hanna oli lapseton. Mutta hän «rukoili Herraa mieli murheellisena« ja «itki katkerasti«, «vuodattaen« sydämensä Herran eteen. «Ja Herra muisti tätä« (1 Sam. 1. luku). Niin syntyi muuan Vanhan testamentin suurimmista Jumalan miehistä, Samuel.
Kuten myös ehkä huomaat Jumalan aikataulu ja tahto ei ole sama kuin meidän. Vastaus voi olla: ei, kyllä, ehkä, pian, tulee aika, odota.

Jeesus on arjessa mukana


JUMALAN LUPAUKSET LAPSILLEEN

"En minä sinua hylkää enkä sinua jätä." —Heb.13:5
"Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi." —Psalmi 91:11
"Eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä."Joh. 10:29
"Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."Matt.28:20
"Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään....Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun." —Ilmestyskirja 2:10
"Jos istun pimeydessä, on Herra minun valkeuteni." —Miika 7:8
"Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle." —Jeremia 33:3

tiistai 12. elokuuta 2008

Psalmi 84




1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten virsi.

Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
2 Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
3 Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
4 Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati. Sela.
5 Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
6 Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
7 He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
8 Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
9 Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.
10 Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
11 Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
12 Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!

sunnuntai 10. elokuuta 2008

2.Kor.12:9


Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima.

lauantai 9. elokuuta 2008

Heb.11:1


Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.

perjantai 8. elokuuta 2008

Iltarukous



Sinun rauhaasi, Herra, me rukoilemme.Sinun rauhasi, Kristus, olkoon mielessämme, ettemme pelkäisi yön vaaroja vaan valvoisimme aina tahtoasi täyttäen ja käskysi mielessä pitäen.Rauhassa menen levolle ja nukahdan.Sinä Herra, sinä yksin olet minun suojani,minä saan elää turvassa.
Aamen.

8.8.2008


"Ja hän sanoi: "Mene nukkumaan, mutta jos joku vielä kerran kutsuu sinua, vastaa näin: Puhu, Herra, palvelijasi kuulee." Ja Samuel meni takaisin vuoteelleen."
1. Sam. 3:9